Rakennustekniikan laitoksen tutkimusryhmät kattavat rakenne- ja rakennusmateriaalitekniikan tutkimuksen eri osa-alueet sekä myös rakennusalan liiketoimintojen, palvelujen ja johtamisen tutkimuksen. Tutkimusryhmien kotisivuilta löytyvät tarkemmat tiedot tutkimusprojekteista.
Tutkimushankkeista löytyy tietoa myös on Aalto-yliopiston kirjaston TKKtutkii-tietokannasta. TKKjulkaisee-tietokanta on henkilöstön julkaisurekisteri. TKKtoimii-tietokanta on muun tieteellisen toiminnan kuin julkaisujen ja tutkimusprojektien rekisteri.
Talonrakennustekniikan tutkimus kattaa betonirakenteet, puurakenteet, muuratut rakenteet ja liittorakenteet; rakennusten korjaustekniikat, rakennuksen vauriokartoitukset, palo- ja turvallisuustekniikan sekä uudisrakentamisen tuotantotekniikat. Tutkimusmenetelminä käytetään tutkittavan ilmiön teoreettista analyysiä, mallinnusta ja laskelmia sekä rakennuspaikalla tai valmiissa rakennuksessa tehtäviä kenttämittauksia ja havaintoja.
Sillanrakennustekniikan tutkimus keskittyy erityisesti siltarakenteiden suunnittelu- ja rakentamismenetelmien kehittämiseen sekä siltojen kunnossapitoon ja hallinnointiin. Tutkimuksessa sovelletaan sekä teoreettisia että kokeellisia menetelmiä. Kenttämittausten suorittamista varten on käytössä mm. tutkimusajoneuvo ja laser-mittauslaitteisto.
Konstitutiivinen mallinnus keskittyy neljään pääaiheeseen: huokoisen aineen termomekaaninen mallinnus, betonin käyttäytyminen korkeassa lämpötilassa, magneettiselastiset materiaalimallit sekä kvasi-hauraan materiaalin mallinnus.
Rakenteiden mekaniikan numeerisia menetelmiä tutkiva ryhmä keskittyy pääasiassa elementtimenetelmän sovelluksiin rakenteiden mekaniikassa: laskennalliset menetelmät epälineaarisessa rakenneanalyysissä, adaptiiviset elementtimenetelmät ohuille rakenteille ja elementtimenetelmän virheanalyysi.
Sandwich-rakenteiden tutkimus kattaa rakenteiden ydin- ja pintakerrosten sekä kiinnitysten rakenteellisten ominaisuuksien identifioimisen ja mallintamisen, rakenteen kestävyyden arvioimisen ottaen huomioon myös ajan vaikutuksen, mitoitusmallien kehittämisen eri kuormitustilanteille ja rakenteen korjaamiseen, vahvistamiseen ja verhoamiseen liittyvän tekniikan. Tutkimuksessa käytetään sekä laskennallisia että kokeellisia menetelmiä.
Teräksen mekaaniset ominaisuudet palolämpötiloissa määritetään kokeellisesti nk. transienttikokeilla, joita varten on oma koelaitteisto. Määritetyillä ominaisuusarvoilla voidaan tehdä palotekniset mitoitustarkastelut erityyppisille teräsrakenteille.
Teräsohutlevyrakenteiden ja niiden liitosten toimintaa tutkitaan sekä normaali- että palotilanteissa. Tutkimusta kantavuudesta ja stabiiliudesta tehdään sekä yksittäisille teräsohutlevyprofiileille että poimulevyille.
Liittorakenteissa tutkitaan mm. betonitäytteisiä teräsputkipilareita ja teräskuiduilla lujitettuja liittolaattoja, joissa alapintana on profiloitu teräsohutlevy. Liitossuunnittelussa tutkitaan erityisesti nk. matalavälipohjaan ja siihen liittyvän teräspilarin välisen liitoksen toimintaa ja jäykkyyttä eri kuormitustilanteissa.
Rakennusmateriaalitekniikan tutkimusryhmän tutkimusalat ovat rakennusaineiden materiaalitekniikka sekä betoniteknologia ja betonirakenteiden tuotantotekniikka. Rakennusmateriaalien osalta tehdään sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta. Kokeellisen tutkimuksen osuus on merkittävä.
Rakennusfysiikan tutkimusryhmän tutkimusalaan kuuluvat muun muassa kosteuden, lämmön ja kaasujen kulku rakenteissa, rakennusakustiikka, rakennusosien kosteus- ja lämpötekninen mitoitus ja suunnittelu sekä säänkestävyys.
Ilmastonmuutosten ehkäisemiseksi rakennusten energiatehokkuutta on parannettava ja siirryttävä entistä enemmän uusiutuvan energian käyttöön. Energiatehokkuuden tavoittelussa on silti ylläpidettävä terveellistä sisäympäristöä ja viihtyisiä sisäolosuhteita. Suomen ilmasto-olosuhteissa tämä on usein haasteellista eikä onnistu ilman taloteknisten laitteiden, automaation ja tietotekniikan apua. Rakennustekniikan laitoksella tutkitaan uusia menetelmiä taloteknisten järjestemien ohjaukseen ja diagnostiikkaan sekä ratkaisuja sisäolosuhteiden, laitteiden ja rakenteiden ominaisuuksien mittaukseen ja vaurioiden ennakointiin.
Rakennetun ympäristön palvelut -tutkimusryhmä on erikoistunut rakennus- ja kiinteistöalan palveluliiketoiminnan tutkimukseen. Ryhmän tutkimustoiminnan painopistealueita ovat yritysten väliset liikesuhteet, työympäristöjohtaminen, rakennus- ja kiinteistöalan sopimuskäytännöt sekä elinkaari- ja ympäristöjohtaminen. Ryhmän tutkimustoiminnalle on ominaista poikkitieteellisyys, tiivis yritysyhteistyö, kotimaisesti ja kansainvälisesti verkostoitunut toiminta sekä väitöskirjatöihin pohjautuva
tutkimustoiminta.
Ryhmä tutkii ja kehittää menetelmiä sekä tiedostoja rakennushankkeen johtamiseen sen kaikissa vaiheissa. Ydinosaamista ovat rakennusprosessit, mm. toteutusmuodot, aikataulut, kustannukset ja sopimustekniikka. Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään yhteistoiminnassa alan liittojen, yritysten ja laitosten kanssa. Ominaista on toiminta- (action research) ja tapaustutkimuksen (case research) sekä pilotoinnin käyttö tutkimusmenetelminä ja myös tulosten jalkauttaminen käytäntöön. Ryhmä on luonut monta Suomessa laajasti sovellettuja menetelmiä, mm. TALO-nimikkeistöt ja menetelmät, tavoitehinta ja rakennusosa-arvio, paikka-aikakaavio, suomalainen projektintototeutusmalli sekä ns. SUKE-suunnittelun ja hankinnan ohjausmenettely ja ns. TELU Hankkeen johtamisen ja suunnittelun tehtäväluetteloiden kehittäminen.
Ryhmä tutkii ja kehittää prosesseja ja menettelytapoja kestävän kehityksen vaatimukset täyttävään uudis- ja korjausrakentamiseen. Tarkastelunäkökulmat ovat talous ja ympäristövaikutukset. Ryhmä tutkii myös rakentamisessa, korjaamisessa ja kiinteistönpidossa tehtävien valintojen ja päätösten vaikutusta rakennuksen käyttäjien toiminnan tuottavuuteen ja kustannuksiin.
Ryhmä tutkii ja kehittää malleja yritysten liiketoimintojen ja kansainvälistymisen johtamiseen pääsovellusalueena reaali-investointimarkkinat. Ydinosaamista ovat systeemiset ja osaamisperusteiset johtamismallit sekä kilpailun mallintaminen. Ominaista on kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien käyttö, mm. konseptuaalinen kirjallisuustutkimus päämenetelmänä ja konstruktiivisen menetelmän sovellukset. Perustutkimuksessa liiketoiminnan johtamismalleja kehitetään osana kansainvälisen osaamisperusteisen johtamisen koulukunnan (CBM) toimintaa. Päätuloksia ovat liiketoimintajohtamisen koulukuntaryhmittely ja rekursiivis-osaamisperusteinen johtamismalli. Soveltavassa tutkimuksessa kehitetään kansainvälistymisen johtamis-malleja osana CIB:n toimintaa. Päätuloksia ovat kilpailun, hankinnan ja markkinoinnin logiikat reaali-investointimarkkinoilla sekä joukko johtamisen konsepteja.